Ero sivun ”Mobiiliverkkotekniikka” versioiden välillä
(44 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
+ | |||
<languages/> | <languages/> | ||
<translate> | <translate> | ||
+ | <!--T:1--> | ||
+ | <div style="text-align: center; margin-bottom: 10px; padding: 3px; background-color: #D7DEF9;"> | ||
+ | [[Mobiiliverkkotekniikka|Tietoa]] | ||
+ | [[Mobiiliverkkotekniikka/FAQ|UKK]] | ||
+ | </div> | ||
Tässä artikkelissa on koottu mobiiliverkkotekniikasta. | Tässä artikkelissa on koottu mobiiliverkkotekniikasta. | ||
− | == Perustietoa == | + | == Perustietoa == <!--T:2--> |
− | === Mobiilitekniikka ja nopeudet === | + | === Mobiilitekniikka ja nopeudet === <!--T:3--> |
− | Teoreettiset nopeudet | + | <!--T:4--> |
+ | Teoreettiset nopeudet tarkoittavat Suomessa käytettyä tekniikkaa. Nopeuden vaihteluväli on keskimääräisiä nopeuksia tällä tekniikalla. Nopeuteen vaikuttaa signaalin voimakkuus, sijainti tukiasemaan nähden, maasto, mahdolliset esteet sekä signaalin laatu. Nopeuden vaihteluvälillä tarkoitetaan tässä mikä on normaalia kyseisessä verkkotekniikassa. Tiedoissa on käytetty operaattorien apua operaattorien määrittämiä nopeuksien vaihteluvälejä. | ||
+ | <!--T:5--> | ||
{| class="wikitable sortable" | {| class="wikitable sortable" | ||
|- | |- | ||
− | ! Tekniikka !! Lyhenne !! Band !! Taajuusalue (Mhz) !! Taajuuskaistanleveys (Mhz) !! Teoreettinen | + | ! colspan="2"|Tekniikka !! Lyhenne !! Band !! Taajuusalue (Mhz) !! Taajuuskaistanleveys (Mhz) !! Teoreettinen maksilatausnopeus !! Latausnopeuden vaihteluväli !! Teoreettinen maksimilähetysnopeus !! Lähetysnopeuden vaihteluväli !! Muuta |
|- | |- | ||
− | | 2G GPRS || G || 8 / 3 || 900 / 1800 || || 114Kbps || 30-40Kbps|| | + | |rowspan="2"| 2G || GPRS || G || 8 / 3 || 900 / 1800 || || 114Kbps || 30 - 40Kbps|| || || |
|- | |- | ||
− | | | + | | EDGE || E || 8 / 3 || 900 / 1800 || || 236,8Kbps || 80 – 160Kbps || 118Kbps |
+ | || 10 - 50Kbps | ||
+ | || | ||
|- | |- | ||
− | | 3G UMTS || 3G || 8 || 900 || || 384 || 100-250Kbps || | + | |rowspan="4"| 3G || UMTS || 3G || 8 || 900 || || 384 || 100 - 250Kbps || || || |
|- | |- | ||
− | | | + | | HSDPA || 3.5G/H || 8 / 1 || 900 / 2100 || || 14,4Mbps || 0,4 - 5Mbps || || || |
|- | |- | ||
− | | | + | | HSPA+|| H+|| 8 / 1 || 900 / 2100 || 5 || 21Mbps || 0,4 - 10Mbps || 5,8Mbps |
+ | || 0.1-4Mbps | ||
+ | || | ||
|- | |- | ||
− | | | + | | DC-HSPA+|| H+ / DC || 1 || 2100 || 5 + 5 || 42Mbps || 0,4 - 24Mbps|| 5,8Mbps |
+ | || 0.1-4Mbps | ||
+ | || | ||
|- | |- | ||
− | | 4G LTE || 4G/LTE || 20 || 800 || 10 || 75Mbps || 5-50Mbps || | + | |rowspan="6" | 4G ||rowspan="2"| LTE || rowspan="2"|4G/LTE || 20 || 800 || 10 || 75Mbps || 5 - 50Mbps || 20Mbps |
+ | || 2 - 15Mbps | ||
+ | || | ||
|- | |- | ||
− | + | | 3 / 7 || 1800 / 2600 || 20 || 150Mbps || 10 - 125Mbps || 50Mbps | |
+ | || 3 - 40Mbps | ||
+ | || | ||
|- | |- | ||
− | | | + | |rowspan="4"| LTE-A ||rowspan="4"| 4G+/LTE || 20 + 3 || 800 + 1800 || 10 + 20 || 225Mbps || 10 - 180Mbps || 50Mbps || 3 - 40Mbps || |
|- | |- | ||
− | | | + | | 20 + 7 || 800 + 2600 || 10 + 20 || 225Mbps || 10 - 180Mbps || 50Mbps || 3 - 40Mbps || |
+ | |- | ||
+ | | 3 + 7 || 1800 + 2600|| 20 + 20 || 300Mbps || 10 - 220Mbps || 50Mbps || 5 - 50Mbps || | ||
+ | |- | ||
+ | || 3 + 7 + 20 || 1800Mhz + 2600Mhz + 800Mhz || 20 + 20 + 10 || 375Mbps || 10 - 375Mbps || 50Mbps || 5-50Mbps || | ||
|} | |} | ||
− | + | [[Luokka:2G|Mobiiliverkkotekniikka]] | |
+ | [[Luokka:3G|Mobiiliverkkotekniikka]] | ||
+ | [[Luokka:4G|Mobiiliverkkotekniikka]] | ||
+ | [[Luokka:LTE|Mobiiliverkkotekniikka]] | ||
+ | [[Luokka:Mobiiliverkko|Mobiiliverkkotekniikka]] | ||
+ | === Taajuusjakotaulukko === <!--T:6--> | ||
+ | |||
+ | <!--T:7--> | ||
Operaattorien käyttämät taajuuksienjako: | Operaattorien käyttämät taajuuksienjako: | ||
+ | <!--T:8--> | ||
https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/laitmaarayksetpaatokset/lupapaatokset/radiolupapaatokset.html | https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/laitmaarayksetpaatokset/lupapaatokset/radiolupapaatokset.html | ||
− | == | + | === Tietoa signaaliarvoista === <!--T:9--> |
+ | |||
+ | ==== RSRP Taulukko ==== <!--T:10--> | ||
+ | RSRP joka ilmaisee siis vastaanotettavan referenssisignaalin tasoa. | ||
+ | {| class="wikitable" | ||
+ | !RSRP Arvo | ||
+ | !Selitys | ||
+ | |- | ||
+ | |> -70dBm - -79dBm | ||
+ | |Erinomainen | ||
+ | |- | ||
+ | |<nowiki>-80dBm - -89dBm</nowiki> | ||
+ | |Hyvä | ||
+ | |- | ||
+ | |<nowiki>-90dBm - 100dBm</nowiki> | ||
+ | |Kohtalainen | ||
+ | |- | ||
+ | |<nowiki>-101dBm - 110dBm</nowiki> | ||
+ | |Heikko | ||
+ | |- | ||
+ | |< - 110dBm | ||
+ | |Todella heikko signaalia tai ei ollenkaan | ||
+ | |} | ||
− | === Tarve ulkoiselle lisäantennille === | + | ==== RSRQ Taulukko ==== <!--T:11--> |
+ | RSRQ joka ilmaisee yllämainitun referenssisignaalin laatua. | ||
+ | {| class="wikitable" | ||
+ | !RSRQ Arvo | ||
+ | !Selitys | ||
+ | |- | ||
+ | |<nowiki>-3dB</nowiki> | ||
+ | |Täydellinen yhteys | ||
+ | |- | ||
+ | |<nowiki>-4dB - -5dB</nowiki> | ||
+ | |Hyvä | ||
+ | |- | ||
+ | |<nowiki>-6dB - -8dB</nowiki> | ||
+ | |Vähän häiriötä | ||
+ | |- | ||
+ | |<nowiki>-9dB - - 11dB</nowiki> | ||
+ | |Jonkin verran häiriötä | ||
+ | |- | ||
+ | |<nowiki>-12dB - 15dB</nowiki> | ||
+ | |Paljon häiriötä, käyttökelvoton yhteys | ||
+ | |- | ||
+ | |<nowiki>-16dB - 20dB</nowiki> | ||
+ | |Todella paljon häiriötä, yhteys ei toimi | ||
+ | |} | ||
+ | |||
+ | ==== SINR / SNR taulukko ==== <!--T:54--> | ||
+ | SINR joka ilmaisee ns Signal to interference and noise arvoa, mitä lähempänä 30dB arvoa se on, sitä parempi. Tämän taulukon nopeus arviot ovat teoreettisia. Tässä olemme huomioineet Suomessa käytettävää 800Mhz verkossa 10Mhz ja 1800Mhz verkossa 20Mhz taajuuskaistanleveyttä. | ||
+ | {| class="wikitable" | ||
+ | !rowspan="2"|SINR Arvo !!colspan="2"|Nopeus taajuuskaistanleveyttä kohden | ||
+ | |- | ||
+ | ! 10Mhz !! 20Mhz | ||
+ | |- | ||
+ | |25-30dB | ||
+ | |50-75Mbps | ||
+ | |100-150Mbps | ||
+ | |- | ||
+ | |20-25dB | ||
+ | |30-60Mbps | ||
+ | |80-120Mbps | ||
+ | |- | ||
+ | |15-20dB | ||
+ | |20-30Mbps | ||
+ | |50-70Mbps | ||
+ | |- | ||
+ | |10-15dB | ||
+ | |10-25Mbps | ||
+ | |30-50Mbps | ||
+ | |- | ||
+ | |> 10dBm | ||
+ | |> 10Mbps | ||
+ | |> 30Mbps | ||
+ | |} | ||
+ | |||
+ | [[Luokka:2G|Mobiiliverkkotekniikka]] | ||
+ | [[Luokka:3G|Mobiiliverkkotekniikka]] | ||
+ | [[Luokka:4G|Mobiiliverkkotekniikka]] | ||
+ | [[Luokka:LTE|Mobiiliverkkotekniikka]] | ||
+ | [[Luokka:Mobiiliverkko|Mobiiliverkkotekniikka]] | ||
+ | |||
+ | == Antennien valinta ja asennus == <!--T:12--> | ||
+ | |||
+ | === Tarve ulkoiselle lisäantennille === <!--T:13--> | ||
Yleensä tarve lisäantennille tulee mieleen kun mobiililaajakaistan nopeudet eivät ole halutun kaltaiset. Tässä kohtaa kannattaakin selvittää johtuuko huonot | Yleensä tarve lisäantennille tulee mieleen kun mobiililaajakaistan nopeudet eivät ole halutun kaltaiset. Tässä kohtaa kannattaakin selvittää johtuuko huonot | ||
siirtonopeudet huonoista signaaliarvoista päätelaitteessa vai onko verkko vain ruuhkautunut alueella. Useimmat päätelaitteet antavat jonkinlaista numeerista | siirtonopeudet huonoista signaaliarvoista päätelaitteessa vai onko verkko vain ruuhkautunut alueella. Useimmat päätelaitteet antavat jonkinlaista numeerista | ||
Rivi 50: | Rivi 163: | ||
+ | <!--T:14--> | ||
A)RSRP joka ilmaisee siis vastaanotettavan referenssisignaalin tasoa. Käytössä yleensä dBm asteikko ja huomiona että lukema on(pitäisi olla) negatiivinen eli | A)RSRP joka ilmaisee siis vastaanotettavan referenssisignaalin tasoa. Käytössä yleensä dBm asteikko ja huomiona että lukema on(pitäisi olla) negatiivinen eli | ||
suurempi miinus arvo on huonompi. näppituntuma asteikko yli -90dBm hyvä. -90dBm - -100dBm kohtalainen alle -100dBm houno. | suurempi miinus arvo on huonompi. näppituntuma asteikko yli -90dBm hyvä. -90dBm - -100dBm kohtalainen alle -100dBm houno. | ||
+ | <!--T:15--> | ||
B)RSRQ joka ilmaisee yllämainitun referenssisignaalin laatua. Asteikko dB. yli -5dB hyvä. -6dB - -10dB kohtalainen. alle -16dB huono. Mitä lähempänä 0 sen | B)RSRQ joka ilmaisee yllämainitun referenssisignaalin laatua. Asteikko dB. yli -5dB hyvä. -6dB - -10dB kohtalainen. alle -16dB huono. Mitä lähempänä 0 sen | ||
parempi., | parempi., | ||
+ | <!--T:16--> | ||
c)SINR joka ilmaisee ns Signal to interference and noise arvoa. asteikko taas dB ja tavoiteltava arvo hyvä arvo mielellään yli 13. Mitä lähemmäksi 0 mennään | c)SINR joka ilmaisee ns Signal to interference and noise arvoa. asteikko taas dB ja tavoiteltava arvo hyvä arvo mielellään yli 13. Mitä lähemmäksi 0 mennään | ||
sen huonmpi. | sen huonmpi. | ||
+ | <!--T:17--> | ||
Tärkeimpinä arvoina nuo SINR ja RSRQ arvot jotka vaikuttavat eniten datanopeuteen eli signaalin laatu on voimakkuutta tärkeämpi ominaisuus. Lisäksi vastaan | Tärkeimpinä arvoina nuo SINR ja RSRQ arvot jotka vaikuttavat eniten datanopeuteen eli signaalin laatu on voimakkuutta tärkeämpi ominaisuus. Lisäksi vastaan | ||
tulee yleensä vain 3G ja GSM puolella olevana on RSSI joka siis mittaa koko kaistanleveyden signaalitasoa. Tämä ei siis suoraan ole sama kuin RSRP. | tulee yleensä vain 3G ja GSM puolella olevana on RSSI joka siis mittaa koko kaistanleveyden signaalitasoa. Tämä ei siis suoraan ole sama kuin RSRP. | ||
+ | <!--T:18--> | ||
Mikäli signaalin arvoissa on ongelmaa ja varsinkin jos ongelma on signaalin laadussa voi ulkoantenni korjata asiaa. Mikäli signaaliarvot ovat kunnossa ei | Mikäli signaalin arvoissa on ongelmaa ja varsinkin jos ongelma on signaalin laadussa voi ulkoantenni korjata asiaa. Mikäli signaaliarvot ovat kunnossa ei | ||
ulkoantennilla välttämättä saavuteta haluttua hyötyä. Mikäli tilanne on näin kannattaa kokeilla mahdollisuuksien mukaan toisella päätelaitteella tai sitten | ulkoantennilla välttämättä saavuteta haluttua hyötyä. Mikäli tilanne on näin kannattaa kokeilla mahdollisuuksien mukaan toisella päätelaitteella tai sitten | ||
Rivi 71: | Rivi 189: | ||
palveleva solu on pahasti ruuhkautunut. | palveleva solu on pahasti ruuhkautunut. | ||
− | === Ulkoantennin paikan valinta === | + | === Ulkoantennin paikan valinta === <!--T:19--> |
+ | <!--T:20--> | ||
Tähän kannattaa nähdä hieman vaivaa sillä optimaalliseen paikkaan harvoin päästään ja huonossa paikassa antennista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. | Tähän kannattaa nähdä hieman vaivaa sillä optimaalliseen paikkaan harvoin päästään ja huonossa paikassa antennista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. | ||
Paikkaa etsiessa kannattaa käyttää apuna cellmapperia tai monista puhelimesta löytyviä huoltotiloja jotka näyttävät signaalitasoa/laatua. Optimaallisin | Paikkaa etsiessa kannattaa käyttää apuna cellmapperia tai monista puhelimesta löytyviä huoltotiloja jotka näyttävät signaalitasoa/laatua. Optimaallisin | ||
Rivi 81: | Rivi 200: | ||
− | + | <!--T:21--> | |
− | |||
− | |||
Tavoitteena kuitenkin olisi ettei antennin edessä välittömästi olisi isoja esteitä tukiaseman suunnassa. Kannattaa tarkistaa puhelimen näyttämistä arvoista | Tavoitteena kuitenkin olisi ettei antennin edessä välittömästi olisi isoja esteitä tukiaseman suunnassa. Kannattaa tarkistaa puhelimen näyttämistä arvoista | ||
minkälainen signaalitaso/laatu paikassa on ja tehdä lopullinen valinta sen perusteella. Lisäksi cellmapperin kaltaisista sovelluksista näet myös mihin | minkälainen signaalitaso/laatu paikassa on ja tehdä lopullinen valinta sen perusteella. Lisäksi cellmapperin kaltaisista sovelluksista näet myös mihin | ||
Rivi 90: | Rivi 207: | ||
pohtiessa kannattaa myös pitää mielessä tarvittavan kaapelien veto ja pituus sekä päätelaitteen sijoittaminen näistä enemmän kohdassa 4. | pohtiessa kannattaa myös pitää mielessä tarvittavan kaapelien veto ja pituus sekä päätelaitteen sijoittaminen näistä enemmän kohdassa 4. | ||
− | |||
+ | <!--T:22--> | ||
+ | Jos antenni on tarkoitus asentaa pitkään TV-antenniputkeen korkealle, tulee myös varmista antenniputken kestävyys lisääntyneelle kuormalle. Varsinkin suuren tuulikuorman (eli iso tuulipinta-ala) ja painon omaavia antenneja pitkän putken päähän suunnitellessa on todellakin tarpeellista varmistaa putken kestävyys sekä sen riittävä kiinnitys rakenteisiin. Tällöin vältytään syysmyrskyillä alas tulleesta antennimastosta. | ||
+ | |||
+ | === Antennin valinta === <!--T:23--> | ||
+ | |||
+ | <!--T:24--> | ||
Antenneja on monentyyppisiä ja niissä on jokaisessa omat hyvät ja huonot puolensa. Se mikä antenni parhaiten sopii käyttöpaikkaan on yleensä harkittava | Antenneja on monentyyppisiä ja niissä on jokaisessa omat hyvät ja huonot puolensa. Se mikä antenni parhaiten sopii käyttöpaikkaan on yleensä harkittava | ||
tapauskohtaisesti. | tapauskohtaisesti. | ||
+ | <!--T:25--> | ||
Antenneissa yleensä ensimmäisenä myyntiteksteissä vastaantuleva tieto on antennin vahvistus. Antennin vahvistus tarkoitta sitä kuinka paljon antenni | Antenneissa yleensä ensimmäisenä myyntiteksteissä vastaantuleva tieto on antennin vahvistus. Antennin vahvistus tarkoitta sitä kuinka paljon antenni | ||
vahvistaa signaalia (passiivisesti). Tämä kyseinen vahvistus tapahtuu aina antennin säteilykeilan kapenemisen kustannuksella ts. suuremman vahvistuksen | vahvistaa signaalia (passiivisesti). Tämä kyseinen vahvistus tapahtuu aina antennin säteilykeilan kapenemisen kustannuksella ts. suuremman vahvistuksen | ||
Rivi 110: | Rivi 233: | ||
+ | <!--T:26--> | ||
Antennia valitessa tulee myös pitää mielessä tarvittava taajuusalue. Yleensä monet nykyiset ulkoiset mobiiliverkon antennit ovat aika laajoilla | Antennia valitessa tulee myös pitää mielessä tarvittava taajuusalue. Yleensä monet nykyiset ulkoiset mobiiliverkon antennit ovat aika laajoilla | ||
taajuuskaistoilla ja kattavat yleisimmät mobiiliverkkojen taajuudet. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana varsinkin jos on tarkoitus käyttää uudempia LTE 800 | taajuuskaistoilla ja kattavat yleisimmät mobiiliverkkojen taajuudet. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana varsinkin jos on tarkoitus käyttää uudempia LTE 800 | ||
Rivi 119: | Rivi 243: | ||
+ | <!--T:27--> | ||
+ | Kapeakaistainen vain yhden taajuusalueen antenni voi olla paras joissain erikoistapauksissa kun halutaan käyttää vain yhden taajuusalueen verkkoa. Kuitenkin tälläisissäkin tapauksissa on suositeltavaa hankkia useampaa taajuutta tukeva antenni ja toteuttaa halutun taajuusalueen lukitus päätelaitteesta. Tällöin vaihto toiselle taajuusalueelle tarvittaessa on helppo ja vaivaton toteuttaa jälkeenpäinkin. | ||
+ | |||
+ | |||
+ | <!--T:28--> | ||
Jos LTE verkossa halutaan käyttä MIMO ominaisuutta (kuten lähes poikkeuksetta halutaan) niin tarvitaan silloin kaksi antennia. Jos MIMO ei käytetä putoavat | Jos LTE verkossa halutaan käyttä MIMO ominaisuutta (kuten lähes poikkeuksetta halutaan) niin tarvitaan silloin kaksi antennia. Jos MIMO ei käytetä putoavat | ||
datanopeudet huomattavasti. | datanopeudet huomattavasti. | ||
+ | <!--T:29--> | ||
Antennin polarisaatio; LTE verkoissa on käytössä niin sanottu X-polarisaatio (voidaan myös kutsua slant polarisation) -45/+45. Tämä tarkoittaa sitä että | Antennin polarisaatio; LTE verkoissa on käytössä niin sanottu X-polarisaatio (voidaan myös kutsua slant polarisation) -45/+45. Tämä tarkoittaa sitä että | ||
tukiasemassa (MIMOn vaatimat) kaksi antennia ovat X muotoisessa asetelmassa eli 90 asteen kulmassa toisiinsa. Polarisaatio ei siis ole pysty/vaaka mitä | tukiasemassa (MIMOn vaatimat) kaksi antennia ovat X muotoisessa asetelmassa eli 90 asteen kulmassa toisiinsa. Polarisaatio ei siis ole pysty/vaaka mitä | ||
Rivi 130: | Rivi 260: | ||
+ | <!--T:30--> | ||
HUOM! 3G verkoissa joissa käytetään päätelaitteessa yleensä vain yhtä antennia kannattaa se laittaa joko vaaka tai pystypolarisaatioon. Näin vältytään | HUOM! 3G verkoissa joissa käytetään päätelaitteessa yleensä vain yhtä antennia kannattaa se laittaa joko vaaka tai pystypolarisaatioon. Näin vältytään | ||
mahdollisilta dual-carrier toimimattomuusongelmista sillä 3G verkoissa tukiasemissa on käytössä useammanlaista kytkentää antenneissa. ELi jos tarkoituksena | mahdollisilta dual-carrier toimimattomuusongelmista sillä 3G verkoissa tukiasemissa on käytössä useammanlaista kytkentää antenneissa. ELi jos tarkoituksena | ||
Rivi 135: | Rivi 266: | ||
+ | <!--T:31--> | ||
HUOM! Monet ovat rakentaneet omia kiinnikkeitä ja modauksia että ovat saaneet korjattua antennien pysty/vaaka polarisaation -45/+45 tyyliin mutta tätä | HUOM! Monet ovat rakentaneet omia kiinnikkeitä ja modauksia että ovat saaneet korjattua antennien pysty/vaaka polarisaation -45/+45 tyyliin mutta tätä | ||
tehdessä pitää huomioida varsinkin paneeliantennien kohdalla ettei antennin pääse kertymään vettä. Koteloiduissa antenneissa on yleensä pohjassa pieni reikä | tehdessä pitää huomioida varsinkin paneeliantennien kohdalla ettei antennin pääse kertymään vettä. Koteloiduissa antenneissa on yleensä pohjassa pieni reikä | ||
Rivi 141: | Rivi 273: | ||
− | Nyt kun perusteet on selvillä käymmekin läpi kolme | + | <!--T:32--> |
+ | Nyt kun perusteet on selvillä käymmekin läpi kolme yleisintä antennityyppiä: | ||
− | [[File:dual_yagi.jpg|400px|pienoiskuva]] | + | <!--T:33--> |
+ | [[File:dual_yagi.jpg|400px|pienoiskuva|Kaksi Yagi antennia asennettuna ristipolarisaatioon]] | ||
+ | <!--T:34--> | ||
A) Yagi antenni. eli ns tv-antennin näköinen "harava". Yagi antennit tarjoavat suurimmat vahvistukset ja kapeimman keilan. Joitain valmiiksi X- | A) Yagi antenni. eli ns tv-antennin näköinen "harava". Yagi antennit tarjoavat suurimmat vahvistukset ja kapeimman keilan. Joitain valmiiksi X- | ||
polarisaatiossa olevia Yageja olen nähnyt mutta ovat kuitenkin harvinaisempia. Niinpä LTE käyttöä varten tarvitset siis 2kpl näitä antenneja. Osa kaupoista | polarisaatiossa olevia Yageja olen nähnyt mutta ovat kuitenkin harvinaisempia. Niinpä LTE käyttöä varten tarvitset siis 2kpl näitä antenneja. Osa kaupoista | ||
Rivi 152: | Rivi 287: | ||
antenneja on yleensä myös helpommin saatavilla vain tietyille taajuusalueille. | antenneja on yleensä myös helpommin saatavilla vain tietyille taajuusalueille. | ||
− | [[File:lte_ant.jpg|400px|pienoiskuva]] | + | <!--T:35--> |
+ | [[File:lte_ant.jpg|400px|pienoiskuva|Paneeliantenni ristipolarisaatiolla]] | ||
+ | <!--T:36--> | ||
B) paneeliantenni. Nimensä mukaan litteä paneeli. Tälläisiä antenneja on saatavilla valmiiksi X polarisaatiossa eli sisältävät kaksi antennia yksissä | B) paneeliantenni. Nimensä mukaan litteä paneeli. Tälläisiä antenneja on saatavilla valmiiksi X polarisaatiossa eli sisältävät kaksi antennia yksissä | ||
kuorissa. Löytyy toki myös yksittäisenä antennina yhdellä polarisaatiolla. X pol antennin ostaessasi tarvitset siis vain yhden antennin mutta yhden | kuorissa. Löytyy toki myös yksittäisenä antennina yhdellä polarisaatiolla. X pol antennin ostaessasi tarvitset siis vain yhden antennin mutta yhden | ||
Rivi 160: | Rivi 297: | ||
Suuntaus ei ole niin tarkka kuin yagi antenneilla. | Suuntaus ei ole niin tarkka kuin yagi antenneilla. | ||
− | [[File:OMNI.jpg|400px|pienoiskuva]] | + | <!--T:37--> |
+ | [[File:OMNI.jpg|400px|pienoiskuva|Ympärisäteilevä antenni]] | ||
+ | <!--T:38--> | ||
C) ympärisäteilevä antenni. Sopii paikkoihin missä ulkona on valmiiksi voimakas signaali. Vahvistus vähäinen mutta ei käytännässä vaadi suuntaamita. Hankala | C) ympärisäteilevä antenni. Sopii paikkoihin missä ulkona on valmiiksi voimakas signaali. Vahvistus vähäinen mutta ei käytännässä vaadi suuntaamita. Hankala | ||
soveltaa LTE MIMOon koska antenni pitäisi asentaa saada käännettyä 45 asteen kulmaan ja tämä ei yleensä ole mukana tulevilla osilla mahdollista. | soveltaa LTE MIMOon koska antenni pitäisi asentaa saada käännettyä 45 asteen kulmaan ja tämä ei yleensä ole mukana tulevilla osilla mahdollista. | ||
Yleensä suositeltava antenni onkin joko Yagi tai paneeli. | Yleensä suositeltava antenni onkin joko Yagi tai paneeli. | ||
− | === Antennikaapelointi === | + | === Antennikaapelointi === <!--T:39--> |
+ | <!--T:40--> | ||
Hyvänkään antennin suuresta vahvistuksesta ei ole paljoa iloa jos tämä saatu teho hukataan huonoon kaapeliin. Siitä syystä antennikaapeloinnin toteutuksessa | Hyvänkään antennin suuresta vahvistuksesta ei ole paljoa iloa jos tämä saatu teho hukataan huonoon kaapeliin. Siitä syystä antennikaapeloinnin toteutuksessa | ||
tuleekin ottaa huomioon pari tekijää. | tuleekin ottaa huomioon pari tekijää. | ||
+ | <!--T:41--> | ||
Jotta antennikaapeloinnissa vältytään turhilta vaimennuksilta ja sitä kautta ongelmista on kaapelointi syytä pitää mahdollisimman lyhyenä. Tästä syystä | Jotta antennikaapeloinnissa vältytään turhilta vaimennuksilta ja sitä kautta ongelmista on kaapelointi syytä pitää mahdollisimman lyhyenä. Tästä syystä | ||
päätelaite kannattaa mahdollisuuksien puitteissa sijoittaa mahdollisimman lähelle antennia. Modeemilta voi sitten pitkiäkin ethernet kaapeleita vetää | päätelaite kannattaa mahdollisuuksien puitteissa sijoittaa mahdollisimman lähelle antennia. Modeemilta voi sitten pitkiäkin ethernet kaapeleita vetää | ||
Rivi 178: | Rivi 319: | ||
+ | <!--T:42--> | ||
Kaapelien vaimennus on riippuvainen kaapelin ominaisuuksista ja käytetystä taajuudesta. Kaapelin teknisistä tiedoista pitäisi yleensä löytyä taulukko jossa | Kaapelien vaimennus on riippuvainen kaapelin ominaisuuksista ja käytetystä taajuudesta. Kaapelin teknisistä tiedoista pitäisi yleensä löytyä taulukko jossa | ||
vaimennus on kerrottu eri taajuuksille. Kannattaa siis vertailla eri kaapeleita ja valita laadukasta pienivaimenteista kaapelia varsinkin jos tarkoitus on | vaimennus on kerrottu eri taajuuksille. Kannattaa siis vertailla eri kaapeleita ja valita laadukasta pienivaimenteista kaapelia varsinkin jos tarkoitus on | ||
Rivi 187: | Rivi 329: | ||
+ | <!--T:43--> | ||
Ulkona kannattaa ehdottomasti käyttää kaapelia joka soveltuu ulkoasennuksiin. Lähinnä kyse on siitä kestääkö kaapelin vaippa auringon UV säteilyn. | Ulkona kannattaa ehdottomasti käyttää kaapelia joka soveltuu ulkoasennuksiin. Lähinnä kyse on siitä kestääkö kaapelin vaippa auringon UV säteilyn. | ||
Sisäkäyttöön tarkoitetut kaapelit eivät välttämättä sitä tee ja näin ollen kuori haprastuu ja murenee nopeasti mitä kautta taas vesi pääsee kaapeliin. | Sisäkäyttöön tarkoitetut kaapelit eivät välttämättä sitä tee ja näin ollen kuori haprastuu ja murenee nopeasti mitä kautta taas vesi pääsee kaapeliin. | ||
+ | <!--T:44--> | ||
Lyhyt esimerkki antennien ja kaapeloinnin vaikutuksesta signaalinvoimakkuuksiin. | Lyhyt esimerkki antennien ja kaapeloinnin vaikutuksesta signaalinvoimakkuuksiin. | ||
Oletetaanpa että minulla on vaikka kaksikerroksinen omakotilalo. Tarkoitus olisi saada LTE1800 mobiililaajakaista toimimaan alakerran työhuoneeseen tulevaan | Oletetaanpa että minulla on vaikka kaksikerroksinen omakotilalo. Tarkoitus olisi saada LTE1800 mobiililaajakaista toimimaan alakerran työhuoneeseen tulevaan | ||
Rivi 197: | Rivi 341: | ||
+ | <!--T:45--> | ||
Vermeiden saavuttua kötöstän kaiken paikalleen ja isken vehkeet tulille. Päätelaite löytää verkon mutta bitti kulkee tuskastuttavan hitaasti. Päätelaite | Vermeiden saavuttua kötöstän kaiken paikalleen ja isken vehkeet tulille. Päätelaite löytää verkon mutta bitti kulkee tuskastuttavan hitaasti. Päätelaite | ||
näyttää signaalitasoksi -101dBm. Miten tässä näin kävi? Noh, tässä esimerkissä on tehty kolme eri virhettä. On käytetty liian pienellä vahvistuksella olevaa | näyttää signaalitasoksi -101dBm. Miten tässä näin kävi? Noh, tässä esimerkissä on tehty kolme eri virhettä. On käytetty liian pienellä vahvistuksella olevaa | ||
Rivi 206: | Rivi 351: | ||
+ | <!--T:46--> | ||
Jos nyt sitten rakennettaisiin se optimaallinen systeemi niin aloitetaampa siitä että siirrän ton modeemin tuolta alakerrasta yläkerran huoneeseen. näin rf | Jos nyt sitten rakennettaisiin se optimaallinen systeemi niin aloitetaampa siitä että siirrän ton modeemin tuolta alakerrasta yläkerran huoneeseen. näin rf | ||
kaapelin matka lyhenee 4m. Nyt vaimennusta onkin enää 4,4dB kaapelissa eli päätelaitteen signaalitaso onkin jo 96,6dBm. Bitti kulkee paremmin mutta vauhtiin | kaapelin matka lyhenee 4m. Nyt vaimennusta onkin enää 4,4dB kaapelissa eli päätelaitteen signaalitaso onkin jo 96,6dBm. Bitti kulkee paremmin mutta vauhtiin | ||
Rivi 214: | Rivi 360: | ||
datan nopeuteen vaikuttaa ennen kaikeea se signaalin laatu joka on riippuvainen myös siitä ympäristön häiriöistä. | datan nopeuteen vaikuttaa ennen kaikeea se signaalin laatu joka on riippuvainen myös siitä ympäristön häiriöistä. | ||
− | === Asentaminen === | + | === Asentaminen === <!--T:47--> |
+ | <!--T:48--> | ||
Tähän ei oikeastaan ole maalaisjärjen käytön lisäksi muuta kuin jokunen huomio. | Tähän ei oikeastaan ole maalaisjärjen käytön lisäksi muuta kuin jokunen huomio. | ||
+ | <!--T:49--> | ||
Kiristä RF liittimet kunnolla. Löysä liitos aiheuttaa ongelmia. Pieniin liittimiin (SMA ja sitä pienemmät) ei kannata käyttää liikaa voimaa. Yleensä | Kiristä RF liittimet kunnolla. Löysä liitos aiheuttaa ongelmia. Pieniin liittimiin (SMA ja sitä pienemmät) ei kannata käyttää liikaa voimaa. Yleensä | ||
sormikiristys + aavustus pihdeillä riittää sillä vaikka näille kaikille on valmistaja määrittänyt oikeat momentit niin monella ei varmaankaan ole | sormikiristys + aavustus pihdeillä riittää sillä vaikka näille kaikille on valmistaja määrittänyt oikeat momentit niin monella ei varmaankaan ole | ||
Rivi 224: | Rivi 372: | ||
+ | <!--T:50--> | ||
Kaikki ulkotiloissa olevat RF-liitokset pitää tiivistää huolella kosteudelta. Näin vältetään ongelmia jotka aiheutuvat veden pääsystä liittimeen. Itse | Kaikki ulkotiloissa olevat RF-liitokset pitää tiivistää huolella kosteudelta. Näin vältetään ongelmia jotka aiheutuvat veden pääsystä liittimeen. Itse | ||
parhaaksi havainnoima tapa on kiristämisen jälkeen vulkanoituvalla sähköteipillä teippaaminen ja koska vulkkis ei kestä auringon UV säteilyssä niin päälle | parhaaksi havainnoima tapa on kiristämisen jälkeen vulkanoituvalla sähköteipillä teippaaminen ja koska vulkkis ei kestä auringon UV säteilyssä niin päälle | ||
Rivi 230: | Rivi 379: | ||
+ | <!--T:51--> | ||
Kaapeloidessa on pidettä huolta ettei RF kaapelia käsittele liian kovakouraisesti. Kaapeliin ei saa tulla minkäänlaisia painaumia tai muita jotka muuttavat | Kaapeloidessa on pidettä huolta ettei RF kaapelia käsittele liian kovakouraisesti. Kaapeliin ei saa tulla minkäänlaisia painaumia tai muita jotka muuttavat | ||
kaapelin muotoa(älä litistä minkääväliin yms.) koska nämä aiheuttavat ylimääräistä vaimennusta. Myöskin paksumpia kaapeleita asentaessa tulee huomioida | kaapelin muotoa(älä litistä minkääväliin yms.) koska nämä aiheuttavat ylimääräistä vaimennusta. Myöskin paksumpia kaapeleita asentaessa tulee huomioida | ||
Rivi 235: | Rivi 385: | ||
+ | <!--T:52--> | ||
Jos olet pystyttämässä kokonaan omaa putkea katolle antennille niin on hyvä muista että määräykset sanovat että antenniputki on maadoitettava (ukkosturvallisuus). | Jos olet pystyttämässä kokonaan omaa putkea katolle antennille niin on hyvä muista että määräykset sanovat että antenniputki on maadoitettava (ukkosturvallisuus). | ||
+ | <!--T:53--> | ||
Jos asennat ulkoisen lisäantennin samaan putkeen tv-antenin kanssa voi tv lähetyksissä tämän jälkeen esiintyä häiriötä varsinkin jos kyseessä on LTE800 toimiva systeemi(ja todennäköisesti ongelma tulee entistä useammin eteen kun 700Mhz laajakaistaverkko otetaan käyttöön.) tämän yleensä aiheuttaa vanhaa tv-kaistaa käyttävä LTE800 jonka päätelaitteen antennin läheisyys joko yliohjaan talon laajakaistaisen antennivahvistimen tai tv:n vastaanottimen. Tätä estämiseksi clas ohlsonit, motonetit ja muut myyvät tv antennin ja vahvistimen/tv:n väliin tulevia suodattimia jotka suodattavat mobiililaajakaistojen taajuudet pois. | Jos asennat ulkoisen lisäantennin samaan putkeen tv-antenin kanssa voi tv lähetyksissä tämän jälkeen esiintyä häiriötä varsinkin jos kyseessä on LTE800 toimiva systeemi(ja todennäköisesti ongelma tulee entistä useammin eteen kun 700Mhz laajakaistaverkko otetaan käyttöön.) tämän yleensä aiheuttaa vanhaa tv-kaistaa käyttävä LTE800 jonka päätelaitteen antennin läheisyys joko yliohjaan talon laajakaistaisen antennivahvistimen tai tv:n vastaanottimen. Tätä estämiseksi clas ohlsonit, motonetit ja muut myyvät tv antennin ja vahvistimen/tv:n väliin tulevia suodattimia jotka suodattavat mobiililaajakaistojen taajuudet pois. | ||
</translate> | </translate> | ||
+ | [[Category:Mobiiliverkko]] | ||
+ | [[Category:2G]] | ||
+ | [[Category:3G]] | ||
+ | [[Category:4G]] | ||
+ | [[Category:LTE]] |
Nykyinen versio 5. helmikuuta 2017 kello 10.31
Tässä artikkelissa on koottu mobiiliverkkotekniikasta.
Sisällysluettelo
Perustietoa
Mobiilitekniikka ja nopeudet
Teoreettiset nopeudet tarkoittavat Suomessa käytettyä tekniikkaa. Nopeuden vaihteluväli on keskimääräisiä nopeuksia tällä tekniikalla. Nopeuteen vaikuttaa signaalin voimakkuus, sijainti tukiasemaan nähden, maasto, mahdolliset esteet sekä signaalin laatu. Nopeuden vaihteluvälillä tarkoitetaan tässä mikä on normaalia kyseisessä verkkotekniikassa. Tiedoissa on käytetty operaattorien apua operaattorien määrittämiä nopeuksien vaihteluvälejä.
Tekniikka | Lyhenne | Band | Taajuusalue (Mhz) | Taajuuskaistanleveys (Mhz) | Teoreettinen maksilatausnopeus | Latausnopeuden vaihteluväli | Teoreettinen maksimilähetysnopeus | Lähetysnopeuden vaihteluväli | Muuta | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2G | GPRS | G | 8 / 3 | 900 / 1800 | 114Kbps | 30 - 40Kbps | ||||
EDGE | E | 8 / 3 | 900 / 1800 | 236,8Kbps | 80 – 160Kbps | 118Kbps | 10 - 50Kbps | |||
3G | UMTS | 3G | 8 | 900 | 384 | 100 - 250Kbps | ||||
HSDPA | 3.5G/H | 8 / 1 | 900 / 2100 | 14,4Mbps | 0,4 - 5Mbps | |||||
HSPA+ | H+ | 8 / 1 | 900 / 2100 | 5 | 21Mbps | 0,4 - 10Mbps | 5,8Mbps | 0.1-4Mbps | ||
DC-HSPA+ | H+ / DC | 1 | 2100 | 5 + 5 | 42Mbps | 0,4 - 24Mbps | 5,8Mbps | 0.1-4Mbps | ||
4G | LTE | 4G/LTE | 20 | 800 | 10 | 75Mbps | 5 - 50Mbps | 20Mbps | 2 - 15Mbps | |
3 / 7 | 1800 / 2600 | 20 | 150Mbps | 10 - 125Mbps | 50Mbps | 3 - 40Mbps | ||||
LTE-A | 4G+/LTE | 20 + 3 | 800 + 1800 | 10 + 20 | 225Mbps | 10 - 180Mbps | 50Mbps | 3 - 40Mbps | ||
20 + 7 | 800 + 2600 | 10 + 20 | 225Mbps | 10 - 180Mbps | 50Mbps | 3 - 40Mbps | ||||
3 + 7 | 1800 + 2600 | 20 + 20 | 300Mbps | 10 - 220Mbps | 50Mbps | 5 - 50Mbps | ||||
3 + 7 + 20 | 1800Mhz + 2600Mhz + 800Mhz | 20 + 20 + 10 | 375Mbps | 10 - 375Mbps | 50Mbps | 5-50Mbps |
Taajuusjakotaulukko
Operaattorien käyttämät taajuuksienjako:
Tietoa signaaliarvoista
RSRP Taulukko
RSRP joka ilmaisee siis vastaanotettavan referenssisignaalin tasoa.
RSRP Arvo | Selitys |
---|---|
> -70dBm - -79dBm | Erinomainen |
-80dBm - -89dBm | Hyvä |
-90dBm - 100dBm | Kohtalainen |
-101dBm - 110dBm | Heikko |
< - 110dBm | Todella heikko signaalia tai ei ollenkaan |
RSRQ Taulukko
RSRQ joka ilmaisee yllämainitun referenssisignaalin laatua.
RSRQ Arvo | Selitys |
---|---|
-3dB | Täydellinen yhteys |
-4dB - -5dB | Hyvä |
-6dB - -8dB | Vähän häiriötä |
-9dB - - 11dB | Jonkin verran häiriötä |
-12dB - 15dB | Paljon häiriötä, käyttökelvoton yhteys |
-16dB - 20dB | Todella paljon häiriötä, yhteys ei toimi |
SINR / SNR taulukko
SINR joka ilmaisee ns Signal to interference and noise arvoa, mitä lähempänä 30dB arvoa se on, sitä parempi. Tämän taulukon nopeus arviot ovat teoreettisia. Tässä olemme huomioineet Suomessa käytettävää 800Mhz verkossa 10Mhz ja 1800Mhz verkossa 20Mhz taajuuskaistanleveyttä.
SINR Arvo | Nopeus taajuuskaistanleveyttä kohden | |
---|---|---|
10Mhz | 20Mhz | |
25-30dB | 50-75Mbps | 100-150Mbps |
20-25dB | 30-60Mbps | 80-120Mbps |
15-20dB | 20-30Mbps | 50-70Mbps |
10-15dB | 10-25Mbps | 30-50Mbps |
> 10dBm | > 10Mbps | > 30Mbps |
Antennien valinta ja asennus
Tarve ulkoiselle lisäantennille
Yleensä tarve lisäantennille tulee mieleen kun mobiililaajakaistan nopeudet eivät ole halutun kaltaiset. Tässä kohtaa kannattaakin selvittää johtuuko huonot siirtonopeudet huonoista signaaliarvoista päätelaitteessa vai onko verkko vain ruuhkautunut alueella. Useimmat päätelaitteet antavat jonkinlaista numeerista tietoa RF signaalitasoista. Mitkään palkit, pampulat tai muut kuin numeraaliset signaaliarvot ovat täysin epäluotettavia. Yleensä laitteesta löytyy seuraavat arvot:
A)RSRP joka ilmaisee siis vastaanotettavan referenssisignaalin tasoa. Käytössä yleensä dBm asteikko ja huomiona että lukema on(pitäisi olla) negatiivinen eli
suurempi miinus arvo on huonompi. näppituntuma asteikko yli -90dBm hyvä. -90dBm - -100dBm kohtalainen alle -100dBm houno.
B)RSRQ joka ilmaisee yllämainitun referenssisignaalin laatua. Asteikko dB. yli -5dB hyvä. -6dB - -10dB kohtalainen. alle -16dB huono. Mitä lähempänä 0 sen
parempi.,
c)SINR joka ilmaisee ns Signal to interference and noise arvoa. asteikko taas dB ja tavoiteltava arvo hyvä arvo mielellään yli 13. Mitä lähemmäksi 0 mennään
sen huonmpi.
Tärkeimpinä arvoina nuo SINR ja RSRQ arvot jotka vaikuttavat eniten datanopeuteen eli signaalin laatu on voimakkuutta tärkeämpi ominaisuus. Lisäksi vastaan tulee yleensä vain 3G ja GSM puolella olevana on RSSI joka siis mittaa koko kaistanleveyden signaalitasoa. Tämä ei siis suoraan ole sama kuin RSRP.
Mikäli signaalin arvoissa on ongelmaa ja varsinkin jos ongelma on signaalin laadussa voi ulkoantenni korjata asiaa. Mikäli signaaliarvot ovat kunnossa ei
ulkoantennilla välttämättä saavuteta haluttua hyötyä. Mikäli tilanne on näin kannattaa kokeilla mahdollisuuksien mukaan toisella päätelaitteella tai sitten
esim puhelimella alueen yleistä mobiiliverkkojen toimivuuttaa. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä että parhainkaan ulkoantenni ei ole ihmeiden tekijä. Jos
satut asumaan alueella jossa signaalitaso on olematon ei parhainkaan ulkoantenni auta asiaa. Myös apu saattaa silloin jäädä rajalliseksi kun käyttäjää
palveleva solu on pahasti ruuhkautunut.
Ulkoantennin paikan valinta
Tähän kannattaa nähdä hieman vaivaa sillä optimaalliseen paikkaan harvoin päästään ja huonossa paikassa antennista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Paikkaa etsiessa kannattaa käyttää apuna cellmapperia tai monista puhelimesta löytyviä huoltotiloja jotka näyttävät signaalitasoa/laatua. Optimaallisin paikka teoriassa olisi se josta on suora esteetön näköyhteys tukiasemaan mutta koska yleensä tämä ei ole mahdollista joudutaan tyytymään realistisempiin vaihtoehtoihin. Näppisääntönä yleensä kuitenkin on että korkeat paikat kuten TV-antenniputki tai kaksikerroksisen talon pääty ovat parhaita paikkoja. Talon pääty jossa antenni on asennettu seinälle voi olla jopa optimaallisempi paikka kuin antenniputki katolla koska talon rakenne tällöin hieman vaimentaa talon takaa antennin tulevia signaaleja ja näinollen parantaa antennin etu-takasuhdetta (ja vähentää siis häiriöiden määrää).
Tavoitteena kuitenkin olisi ettei antennin edessä välittömästi olisi isoja esteitä tukiaseman suunnassa. Kannattaa tarkistaa puhelimen näyttämistä arvoista
minkälainen signaalitaso/laatu paikassa on ja tehdä lopullinen valinta sen perusteella. Lisäksi cellmapperin kaltaisista sovelluksista näet myös mihin
tukiasemaan puhelin on kytkeytynyt ja tällöin voi myös antennin suuntaa asennuspaiksta tarkastella. Lähin tukiasema ei aina ole se joka tarjoaa suurimman
nopeudet ja siitä syystä voi joutua joskus kääntämään antennin kohti toista tukiasemaa jos edellisen solun alue on tullut liian ruuhkaiseksi. Antennin paikaa
pohtiessa kannattaa myös pitää mielessä tarvittavan kaapelien veto ja pituus sekä päätelaitteen sijoittaminen näistä enemmän kohdassa 4.
Jos antenni on tarkoitus asentaa pitkään TV-antenniputkeen korkealle, tulee myös varmista antenniputken kestävyys lisääntyneelle kuormalle. Varsinkin suuren tuulikuorman (eli iso tuulipinta-ala) ja painon omaavia antenneja pitkän putken päähän suunnitellessa on todellakin tarpeellista varmistaa putken kestävyys sekä sen riittävä kiinnitys rakenteisiin. Tällöin vältytään syysmyrskyillä alas tulleesta antennimastosta.
Antennin valinta
Antenneja on monentyyppisiä ja niissä on jokaisessa omat hyvät ja huonot puolensa. Se mikä antenni parhaiten sopii käyttöpaikkaan on yleensä harkittava tapauskohtaisesti.
Antenneissa yleensä ensimmäisenä myyntiteksteissä vastaantuleva tieto on antennin vahvistus. Antennin vahvistus tarkoitta sitä kuinka paljon antenni
vahvistaa signaalia (passiivisesti). Tämä kyseinen vahvistus tapahtuu aina antennin säteilykeilan kapenemisen kustannuksella ts. suuremman vahvistuksen
omaavan antennin keila on kapeampi kuin pienemmän vahvistuksen omaavalla. Tästä syystä vahvistusta ei voida kasvattaa loputtomiin. Käytännössä säteilykeila
siis kertoo kuinka kapealla alueella antennin ilmoittama pääkeilan vahvistus on. Suurin vahvistus siis saavutetaan suoraan antennin edessä ja vahvistus
pienenee tästä sitten antennia sivulle päin kiertäessä. Yleensä suuntaavuus on toivottu ominaisuus koska näin saadaan myös vähennettyä sivusuunnista tulevia
häiriöitä. Kuitenkin kapeakeilainen antenni voi olla tuskastuttavan tarkka suunnata. Jos haluaa nippelitietoa antennikeiloista lukea ja englanti taipuu niin
ciscon sivuilla on kattava tietopläjäys asiasta englanniksi -> http://www.cisco.com/c/en/us/produc...ssories/prod_white_paper0900aecd806a1a3e.html Vaikka sivustolla käsitellään WLAN antenneja periaate on täysin sama myös mobiiliverkoissa. Mitä tulee
tarvittavaan vahvistukseen riippuu paljon suunnitellun paikan signaalivoimakkuudesta. Mikäli signaalinvoimakkuus suunnitellussa paikassa on hyvä ja
käyttöpaikka sijaitsee lähellä tukiasemaa voi ihan pelkällä ympärisäteilevällä antennilla saavuuttaa hyviä lopputuloksia. Toisaalta taas huonossa kentässä
tai alueella jossa ollaan monen solun rajamailla kannattaa yleensä käyttää hyvin suuntaavaa antennia koska tämä rajoittaa häiriöiden määrää. Joskus taas
asennuspaikkakin sanelee hieman antennin valintaa. Esim talon seinälle saadaan asennettua todella huomaamattomasti paneeliantenni kun se maalataan vielä
seinän väriseksi. Tälläinen antenni ja asennustapa voi olla mieleen jos antenni tulee kovin näkösällä olevaan paikkaan.
Antennia valitessa tulee myös pitää mielessä tarvittava taajuusalue. Yleensä monet nykyiset ulkoiset mobiiliverkon antennit ovat aika laajoilla
taajuuskaistoilla ja kattavat yleisimmät mobiiliverkkojen taajuudet. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana varsinkin jos on tarkoitus käyttää uudempia LTE 800
(tai lähivuosina tulevaa LTE 700) verkkoa koska kaikki antennit eivät näitä taajuuksia tue. Joskus kuulee puhuttavan kuinka ollaan onnistuneeti käytetty GSM
900 verkolle tehtyä antennia LTE 800 verkolla ja tämä voikin toimia. Se riippuukin siitä kuinka jyrkkäreunainen on antennin taajuusvaste mutta olettavasti
antennin vahvistus ei ole enää ilmoitettu kyseisen taajuusalueen ulkopuolella. Tästä syystä kannattaa siis valita antennisi sellainen joka tukee tarvittavaa
taajuutta. Myöskin kaikkein halvimpien antennien lupamiin järjettömän suuriin vahvistuksiin kannattaa suhtautua varauksella. Käytännössä yli 20dB
vahvistukset eivät ole mahdollisia.
Kapeakaistainen vain yhden taajuusalueen antenni voi olla paras joissain erikoistapauksissa kun halutaan käyttää vain yhden taajuusalueen verkkoa. Kuitenkin tälläisissäkin tapauksissa on suositeltavaa hankkia useampaa taajuutta tukeva antenni ja toteuttaa halutun taajuusalueen lukitus päätelaitteesta. Tällöin vaihto toiselle taajuusalueelle tarvittaessa on helppo ja vaivaton toteuttaa jälkeenpäinkin.
Jos LTE verkossa halutaan käyttä MIMO ominaisuutta (kuten lähes poikkeuksetta halutaan) niin tarvitaan silloin kaksi antennia. Jos MIMO ei käytetä putoavat
datanopeudet huomattavasti.
Antennin polarisaatio; LTE verkoissa on käytössä niin sanottu X-polarisaatio (voidaan myös kutsua slant polarisation) -45/+45. Tämä tarkoittaa sitä että
tukiasemassa (MIMOn vaatimat) kaksi antennia ovat X muotoisessa asetelmassa eli 90 asteen kulmassa toisiinsa. Polarisaatio ei siis ole pysty/vaaka mitä
jostain syystä näkee monissa ulkoisissa antenneissa käytettävän. tämä 45 asteen ero aiheuttaa kuitenkin 3dB vaimentuman joka voi olla merkittävä joissain
tilanteissa. käytettäessä kahta ulkoantennia (MIMOa varten) antennien polarisaatio ei saa olla sama koska näin ollen ne häiritsevät toisiaan ja tämä näkyy
radikaalina huononemisena datanopeuksissa. eli kahta antennia käyttäessä antennien polarisaation ero on oltava aina 90 astetta.
HUOM! 3G verkoissa joissa käytetään päätelaitteessa yleensä vain yhtä antennia kannattaa se laittaa joko vaaka tai pystypolarisaatioon. Näin vältytään
mahdollisilta dual-carrier toimimattomuusongelmista sillä 3G verkoissa tukiasemissa on käytössä useammanlaista kytkentää antenneissa. ELi jos tarkoituksena
on käyttää vain 3G verkkoa niin polarisaatio joko pysty tai vaaka.
HUOM! Monet ovat rakentaneet omia kiinnikkeitä ja modauksia että ovat saaneet korjattua antennien pysty/vaaka polarisaation -45/+45 tyyliin mutta tätä
tehdessä pitää huomioida varsinkin paneeliantennien kohdalla ettei antennin pääse kertymään vettä. Koteloiduissa antenneissa on yleensä pohjassa pieni reikä
josta mahdollinen sisälle päässyt vesi valuu pois kun antenni on asennettu suunniteltuun suuntaan mutta käännettäessä antennia toiseen polarisaation on
varmistettava että uudessa asennossakin vesi valuu pois. näin pidennetään antennin käyttöikää ja varmistetaan ettei vedestä johtuvia ongelmia tule.
Nyt kun perusteet on selvillä käymmekin läpi kolme yleisintä antennityyppiä:
A) Yagi antenni. eli ns tv-antennin näköinen "harava". Yagi antennit tarjoavat suurimmat vahvistukset ja kapeimman keilan. Joitain valmiiksi X-
polarisaatiossa olevia Yageja olen nähnyt mutta ovat kuitenkin harvinaisempia. Niinpä LTE käyttöä varten tarvitset siis 2kpl näitä antenneja. Osa kaupoista
myy erillisiä asennuspaketteja joilla antennin saa muutettua polarisaatiota 45 astetta. Tämän tyyppisiä antenneja kannattaa käyttää siis silloin kun tarvitaa
n suurta vahvistusta ja/tai kapeaa keilaa. Jotkut yagi-antennit ovat myös koteloitua eli tällöin muistuttavat hieman ankannokkaa tai jäätelotuuttia. Yagi
antenneja on yleensä myös helpommin saatavilla vain tietyille taajuusalueille.
B) paneeliantenni. Nimensä mukaan litteä paneeli. Tälläisiä antenneja on saatavilla valmiiksi X polarisaatiossa eli sisältävät kaksi antennia yksissä kuorissa. Löytyy toki myös yksittäisenä antennina yhdellä polarisaatiolla. X pol antennin ostaessasi tarvitset siis vain yhden antennin mutta yhden polarisaation antenneita tarvitaan kaksi (joista toinen laitettava eri polarisaatioon jos ei valmiiksi ole!) Paneeliantennit ovat oiva valinta seinä asennukseen koska eivät tule kovin kauas ulos seinästä. Sopivat myös käytettäväksi kohtuullisissa ja hyvissäkin signaalikentissä kun tarvitaan suuntaavuutta. Suuntaus ei ole niin tarkka kuin yagi antenneilla.
C) ympärisäteilevä antenni. Sopii paikkoihin missä ulkona on valmiiksi voimakas signaali. Vahvistus vähäinen mutta ei käytännässä vaadi suuntaamita. Hankala soveltaa LTE MIMOon koska antenni pitäisi asentaa saada käännettyä 45 asteen kulmaan ja tämä ei yleensä ole mukana tulevilla osilla mahdollista. Yleensä suositeltava antenni onkin joko Yagi tai paneeli.
Antennikaapelointi
Hyvänkään antennin suuresta vahvistuksesta ei ole paljoa iloa jos tämä saatu teho hukataan huonoon kaapeliin. Siitä syystä antennikaapeloinnin toteutuksessa tuleekin ottaa huomioon pari tekijää.
Jotta antennikaapeloinnissa vältytään turhilta vaimennuksilta ja sitä kautta ongelmista on kaapelointi syytä pitää mahdollisimman lyhyenä. Tästä syystä
päätelaite kannattaa mahdollisuuksien puitteissa sijoittaa mahdollisimman lähelle antennia. Modeemilta voi sitten pitkiäkin ethernet kaapeleita vetää
eteenpäin niiden vaikuttamatta nopeuksiin. Yleensä modeemin sijoitta antennin läheisyyteen ei ole mahdollista mutta pitkätkään vedot eivät ole ongelma jos
käytetään laadukasta kaapelia.
Kaapelien vaimennus on riippuvainen kaapelin ominaisuuksista ja käytetystä taajuudesta. Kaapelin teknisistä tiedoista pitäisi yleensä löytyä taulukko jossa
vaimennus on kerrottu eri taajuuksille. Kannattaa siis vertailla eri kaapeleita ja valita laadukasta pienivaimenteista kaapelia varsinkin jos tarkoitus on
käyttää LTE1800 tai 3g2100 verkkoja. Yleensä tavallisen kuluttajan on varminta turvautua kaapeleihin joissa on liittimet valmiiksi päissä. Tarvittava
kaapelinpituus kannattaa selvittää hyvin sillä varmuudeksi otetun liian pitkän kaapelin ylimääräinen pituus ei tee muuta kuin vaimentaa signaalia. Myöskin
yksi 15 metrinen kaapeli on parempi kuin kolme peräkkäin laitettua 5 metristä kaapelia sillä jokainen liitoskin aiheuttaa pientä lisävaimenusta. Jotkut RF
kaapeleita ja liittimiä myyvät liikkeet tekevät myös tilauksesta halutun pituisia kaapeleita halutuilla liittimillä. Mobiililaajaikaista hommissa käytettyjen
kaapeleiden impedanssin on oltava 50 Ohm joten esimerkiksi tv-puolen 75 Ohm kaapelit eivät sovi siihen käyttöön.
Ulkona kannattaa ehdottomasti käyttää kaapelia joka soveltuu ulkoasennuksiin. Lähinnä kyse on siitä kestääkö kaapelin vaippa auringon UV säteilyn.
Sisäkäyttöön tarkoitetut kaapelit eivät välttämättä sitä tee ja näin ollen kuori haprastuu ja murenee nopeasti mitä kautta taas vesi pääsee kaapeliin.
Lyhyt esimerkki antennien ja kaapeloinnin vaikutuksesta signaalinvoimakkuuksiin. Oletetaanpa että minulla on vaikka kaksikerroksinen omakotilalo. Tarkoitus olisi saada LTE1800 mobiililaajakaista toimimaan alakerran työhuoneeseen tulevaan päätelaitteeseen johon matkaa katolta jonne antenni on suunniteltu on 10m. Päätelaitetta kokeiltu sen omilla antenneilla mutta LTE verkkoa ei löytynyt laitteen omilla antenneilla. Mittaan katolta antennin kohdalta signaalinvoimakkuuden ja saan RSRP arvoksi -96dBm. Asun siis kuuluvuusalueen laitamilla mutta signaalin laatu on kohtuullinen. Ei muuta kuin kilkkeitä siis tilaamaan. Tilaan vaikka tämän antennin http://www.satshop.fi/antennas/3g-4g-gsm-antennas/pro1000.html ja löydän radioamatööri setäni jäämistöstä riittävän pitkän pätkän RG58C kaapelia sekä liittimet ja pihdit.
Vermeiden saavuttua kötöstän kaiken paikalleen ja isken vehkeet tulille. Päätelaite löytää verkon mutta bitti kulkee tuskastuttavan hitaasti. Päätelaite
näyttää signaalitasoksi -101dBm. Miten tässä näin kävi? Noh, tässä esimerkissä on tehty kolme eri virhettä. On käytetty liian pienellä vahvistuksella olevaa
antennia jonka pieni vahvihtus on hukattu käyttämällä pitkä pätkä liian suurivaimenteista kaapelia. Jos alamme laskemaan signaalivoimakkuuksia niin kun
antennin kohdalla kentävoimakkuus on ollut -96dBm niin ottaen huomioon antennin vahvistus (6dB) niin antennista lähtevä signaalinvoimakkuus antennin
vahvistuksesta johtuen onkin jo -90dBm. RG58 kaapeli on aivan väärä kaapeli yleensäkin tälläisiin systeemeihin sillä sen vaimennukset 1800 alueella ovat
todella suuret. luokkaa 1,1dB per metri. Eli tällä kymmenen metrin matkalla katolta sisälle syntyy siis 11dB vaimennus. Vähennetään siis antennilta
lähtevästä -90dBm 11dB niin signaalintaso onkin enää tuo -101dBm eli surkea.
Jos nyt sitten rakennettaisiin se optimaallinen systeemi niin aloitetaampa siitä että siirrän ton modeemin tuolta alakerrasta yläkerran huoneeseen. näin rf
kaapelin matka lyhenee 4m. Nyt vaimennusta onkin enää 4,4dB kaapelissa eli päätelaitteen signaalitaso onkin jo 96,6dBm. Bitti kulkee paremmin mutta vauhtiin
päästyäni en tyydykkään tähän vaan vaihdan kaapelin pienemmällä vaimennuksella olevaan ECOFLEX 10 PLUS kaapeliin jolla on vaimennus 1800Mhz taajuudella n.
0,19db per metri. Nyt vaimennusta onkin siis enää 0,76dB ja näin ollen päätelaite näyttää -90,76dBm. Nyt siis ollaan päästy jo hyvän signaalin puolelle. Jos
vielä vaihtaisin antenin suurempi vahvisteiseen esim tähän: http://www.satshop.fi/3g-4g-lte-gsm-wifi-panel-antenna-16dbi-2-outputs.html niin signaalitasoksi
voitaisiin saada niinkin hyvä kuin -80,76dBm. Kuitenkin tässä pitää sitten vielä pitää se mielessä ettei se pelkkä signaalin taso kerro kaikkea vaan siihen
datan nopeuteen vaikuttaa ennen kaikeea se signaalin laatu joka on riippuvainen myös siitä ympäristön häiriöistä.
Asentaminen
Tähän ei oikeastaan ole maalaisjärjen käytön lisäksi muuta kuin jokunen huomio.
Kiristä RF liittimet kunnolla. Löysä liitos aiheuttaa ongelmia. Pieniin liittimiin (SMA ja sitä pienemmät) ei kannata käyttää liikaa voimaa. Yleensä
sormikiristys + aavustus pihdeillä riittää sillä vaikka näille kaikille on valmistaja määrittänyt oikeat momentit niin monella ei varmaankaan ole
momenttiavainta käytettävissä.
Kaikki ulkotiloissa olevat RF-liitokset pitää tiivistää huolella kosteudelta. Näin vältetään ongelmia jotka aiheutuvat veden pääsystä liittimeen. Itse
parhaaksi havainnoima tapa on kiristämisen jälkeen vulkanoituvalla sähköteipillä teippaaminen ja koska vulkkis ei kestä auringon UV säteilyssä niin päälle
kannattaa vetää vielä tavallinen sähköteippi. Jos haluaa hifistellä niin teippauksen tekee malliin "joutsenen selkä" eli alhaalta ylöspäin. Yleensä pienet
RF-liittimet eivät olet speksattuja suoraan ulkotiloihin kuten ammattikäytön 7-16 liittimet.
Kaapeloidessa on pidettä huolta ettei RF kaapelia käsittele liian kovakouraisesti. Kaapeliin ei saa tulla minkäänlaisia painaumia tai muita jotka muuttavat
kaapelin muotoa(älä litistä minkääväliin yms.) koska nämä aiheuttavat ylimääräistä vaimennusta. Myöskin paksumpia kaapeleita asentaessa tulee huomioida
valmistajan määrittelemä pienin taivutusdäde.
Jos olet pystyttämässä kokonaan omaa putkea katolle antennille niin on hyvä muista että määräykset sanovat että antenniputki on maadoitettava (ukkosturvallisuus).
Jos asennat ulkoisen lisäantennin samaan putkeen tv-antenin kanssa voi tv lähetyksissä tämän jälkeen esiintyä häiriötä varsinkin jos kyseessä on LTE800 toimiva systeemi(ja todennäköisesti ongelma tulee entistä useammin eteen kun 700Mhz laajakaistaverkko otetaan käyttöön.) tämän yleensä aiheuttaa vanhaa tv-kaistaa käyttävä LTE800 jonka päätelaitteen antennin läheisyys joko yliohjaan talon laajakaistaisen antennivahvistimen tai tv:n vastaanottimen. Tätä estämiseksi clas ohlsonit, motonetit ja muut myyvät tv antennin ja vahvistimen/tv:n väliin tulevia suodattimia jotka suodattavat mobiililaajakaistojen taajuudet pois.